Repin. Venäläisen mestarin elämä ja tuotanto Suomessa
Lauantaina 9. helmikuuta avautuu hiljattain remontoidussa Kadriorgin taidemuseossa näyttely “Repin. Venäläisen mestarin elämä ja tuotanto Suomessa”, joka on valmistunut yhteistyössä Ateneumin taidemuseon kanssa. Näyttely tuo katsojan ulottuville arvostetun venäläisen taidemaalarin Ilja Repinin toistaiseksi vähemmän tutkittua ja esillä ollutta tuotantoa hänen Suomen-kaudeltaan. Näyttelyyn liittyy useita yleisötilaisuuksia sekä suomalaisten, venäläisten ja virolaisten taidehistorioitsijoiden yhteistyönä valmistunut näyttelyjulkaisu.
“Ilja Repinin tuotanto on virolaiselle taideyleisölle hyvin tuttu, mutta siinä on ollut vahva neuvostoliittolaisen taidepolitiikan leima, silloinhan tarkasteltiin vain tiettyä – sosiaalista ja yhteiskuntakriittistä – osaa tekijän tuotannosta”, toteaa Linda Lainvoo, yksi näyttelyn kuraattoreista. “Tämä näyttely puolestaan keskittyy taiteilijan intiimimpään maalaustuotantoon ja auttaa ymmärtämään Repinin mestarillisuuden taustoja. Realistisen kuvaustavan ja yhteiskuntakriittisten aiheiden viljelijänä tunnettu taiteilija avautuu tällä kertaa herkkänä muotokuvamaalarina ja intohimoisena piirtäjänä.”
Näyttely “Repin. Suuren venäläisen mestarin elämä ja tuotanto Suomessa” perustuu Ateneumin taidemuseon Repinin kokoelmaan, ja se liittyy tiiviisti taiteilijan kotiin Penatyyn Karjalassa sekä Suomen historiaan. Museoon teokset ovat päätyneet lahjoina, lahjoituksina ja valtion hankintoina. Eri elämänvaiheissa valmistuneiden piirrosten kautta näyttely kuvaa myös Repinin elinikäistä omistautumista taiteensa kehittämiselle
“Kadriorgin taidemuseo on kiitollinen Suomelle ja Ateneumin taidemuseolle, sillä ilman niiden tukea näyttelyä ei olisi voinut toteuttaa. Toivomme, että tämä onnistunut hanke antaa Ateneumin ja Viron taidemuseon yhteistyölle vauhtia tulevaisuudessakin”, lisää näyttelyn toinen kuraattori Kerttu Männiste.
Karjalassa sijaitsevaan Kuokkalaan (nykyään Venäjän federaatioon kuuluva Repino) taiteilija muutti 1900-luvun alkuvuosina. Valokuvauksen ja kirjallisuuden parissa toimineen puolisonsa Natalia Nordmannin (1863–1914) kanssa hän perusti sinne yhteisen kodin, josta tuli varsin pian aktiivinen kulttuurielämän keskus. Suomen itsenäistyttyä Repin solmi tiiviimmät yhteydet sikäläiseen taide-elämään ja taiteilijoihin. 1920-luvulla korkeaan ikään ehtinyt taiteilija esiintyi menestyksekkäästi näyttelyissä sekä Venäjällä että Suomessa. Huolimatta useista Neuvostoliiton lähettämistä virallisista kutsuista Repin ei lähtenyt Suomesta, vaan jäi sinne vuonna 1930 tapahtuneeseen kuolemaansa saakka.
Näyttelyn yhteydessä julkaistava luettelo auttaa sijoittamaan Ilja Repinin myöhäiskauden tuotannon sekä Suomessa olevan taideperinnön niin venäläiseen että pohjoismaalaiseenkin kulttuurimaisemaan. Luettelon tekstit ovat kirjoittaneet Linda Lainvoo, Kerttu Männiste, Tatjana Borodina, Ljudmila Andruštšenko, Timo Huusko, Helena Hätönen ja Veikko Pakkanen, ja luettelon graafinen suunnittelu on Tuuli Aulen käsialaa.
Näyttely toteutetaan yhteistyössä Ateneumin taidemuseon kanssa
Näyttelyä ovat tukeneet Viron kulttuuriministeriö, Viron kulttuurirahasto sekä asianajotoimisto LAWIN.
Näyttelyarkkitehti: Taso Mähar
Näyttelyn graafinen suunnittelu: Ivar Sakk
Luettelon graafinen suunnittelu: Tuuli Aule